Tulin jokin aika sitten siihen tulokseen, että koristelen Esan kravatin itse ja harmikseni totesin, ettei hopeinen Kalevala Korun Vaskikäärme -solmioneula tule sopimaan ollenkaan yhteen tämän tuunatun kravatin kanssa. Muistini sopukoista luikerteli mieleeni pari vuotta sitten Esalle ostamani steampunk -solmioneula sekä siihen sopivat kalvosinnapit. Kaivoin siis ne korulaatikosta esille ja juttelin Esan kanssa suunnitelmistani. Hän ei ollut turhan innostunut kravatin tuunaamisesta, mutta korut hän kelpuutti mielellään. Sehän taas tarkoitti sitä, ettei minunkaan "tarvitse" käyttää Vaskikäärme -koruja, vaan saan penkoa jotain muuta! Vaikka kovasti pidän Kalevala koruista niin minua häiritsi se, että pukuni ja nämä Vaskikäärmeet ovat täysin eri maailmoista. Minua jäi kuitenkin harmittamaan se, ettei meillä sitten hääpäivänä ole samanlaisia koruja. No, tämä ratkaistiin sillä, että laitetaan maistraattiin ne Vaskikäärmeet! :)
Pikainen pyrähdys korulaatikolle kuitenkin teki varsin selväksi, ettei minulla ole oikein muita varteenotettavia koruja häitä varten. Siispä koruostoksille, nettiin tietysti!
Ensin tietysti tuli mieleen Arcanan kaulakoru, jota olin jo aiemminkin himoinnut. Esa kuitenkin tyrmäsi tämän täysin, joten kirjoitin vain Etsyn hakukenttään mielikuvituksellisesti "steampunk necklace" ja aloin selailla.
Samalla mieleeni tuli kuitenkin suuri korurakkauteni Alchemy Gothic, jolla myös on steampunk -mallisto. Pian sieltä löytyikin sekä minua että Esaa miellyttävä setti, She Walks in Beauty:
Tuohon kaulakoruun on kaiverrettu ensimmäiset säkeet Lordi Byronin rakkausrunosta sekä samaisen herran syntymä- ja kuolinpäivä. Saattaa olla, että vaihdan tuon mustan pitsinauhan valkoiseen nauhaan koska kaikki muukin hääpäivän asussani on valkoista. Tilasin korut brittiläisestä verkkokaupasta ja ne ovat jo saapuneet Suomeen, toivottavasti saisin ne jo huomenna! :)
Tässä vielä tuo ihana runo kokonaisuudessaan, ihan tuli tippa silmään sitä lukiessa:
She walks in beauty, like the night
Of cloudless climes and starry skies;
And all that’s best of dark and bright
Meet in her aspect and her eyes;
Thus mellowed to that tender light
Which heaven to gaudy day denies.
One shade the more, one ray the less,
Had half impaired the nameless grace
Which waves in every raven tress,
Or softly lightens o’er her face;
Where thoughts serenely sweet express,
How pure, how dear their dwelling-place.
And on that cheek, and o’er that brow,
So soft, so calm, yet eloquent,
The smiles that win, the tints that glow,
But tell of days in goodness spent,
A mind at peace with all below,
A heart whose love is innocent!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti