She walks in beauty

Jo viime vuoden puolella pähkäilemääni koruongelmaan saatiin viimeinkin vastaus viikonloppuna.
 Tulin jokin aika sitten siihen tulokseen, että koristelen Esan kravatin itse ja harmikseni totesin, ettei hopeinen Kalevala Korun Vaskikäärme -solmioneula tule sopimaan ollenkaan yhteen tämän tuunatun kravatin kanssa. Muistini sopukoista luikerteli mieleeni pari vuotta sitten Esalle ostamani steampunk -solmioneula sekä siihen sopivat kalvosinnapit. Kaivoin siis ne korulaatikosta esille ja juttelin Esan kanssa suunnitelmistani. Hän ei ollut turhan innostunut kravatin tuunaamisesta, mutta korut hän kelpuutti mielellään. Sehän taas tarkoitti sitä, ettei minunkaan "tarvitse" käyttää Vaskikäärme -koruja, vaan saan penkoa jotain muuta! Vaikka kovasti pidän Kalevala koruista niin minua häiritsi se, että pukuni ja nämä Vaskikäärmeet ovat täysin eri maailmoista. Minua jäi kuitenkin harmittamaan se, ettei meillä sitten hääpäivänä ole samanlaisia koruja. No, tämä ratkaistiin sillä, että laitetaan maistraattiin ne Vaskikäärmeet! :)
 Pikainen pyrähdys korulaatikolle kuitenkin teki varsin selväksi, ettei minulla ole oikein muita varteenotettavia koruja häitä varten. Siispä koruostoksille, nettiin tietysti!
 Ensin tietysti tuli mieleen Arcanan kaulakoru, jota olin jo aiemminkin himoinnut. Esa kuitenkin tyrmäsi tämän täysin, joten kirjoitin vain Etsyn hakukenttään mielikuvituksellisesti "steampunk necklace" ja aloin selailla.
 Samalla mieleeni tuli kuitenkin suuri korurakkauteni Alchemy Gothic, jolla myös on steampunk -mallisto. Pian sieltä löytyikin sekä minua että Esaa miellyttävä setti, She Walks in Beauty:

Tuohon kaulakoruun on kaiverrettu ensimmäiset säkeet Lordi Byronin rakkausrunosta sekä samaisen herran syntymä- ja kuolinpäivä. Saattaa olla, että vaihdan tuon mustan pitsinauhan valkoiseen nauhaan koska kaikki muukin hääpäivän asussani on valkoista. Tilasin korut brittiläisestä verkkokaupasta ja ne ovat jo saapuneet Suomeen, toivottavasti saisin ne jo huomenna! :)

Tässä vielä tuo ihana runo kokonaisuudessaan, ihan tuli tippa silmään sitä lukiessa:

She walks in beauty, like the night

   Of cloudless climes and starry skies;

And all that’s best of dark and bright

   Meet in her aspect and her eyes;

Thus mellowed to that tender light

   Which heaven to gaudy day denies.

One shade the more, one ray the less,

   Had half impaired the nameless grace

Which waves in every raven tress,

   Or softly lightens o’er her face;

Where thoughts serenely sweet express,

   How pure, how dear their dwelling-place.

And on that cheek, and o’er that brow,

   So soft, so calm, yet eloquent,

The smiles that win, the tints that glow,

   But tell of days in goodness spent,

A mind at peace with all below,

   A heart whose love is innocent!

Toimintakeskiviikko ja hääpuvun tuunailua, osa 2

 Nyt on takana kaksi hyvinkin toiminnantäyteistä vapaapäivää!
 Keskiviikkona, kunhan olin ensin pyykännyt ja tiskannut, suuntasin A:n ja H:n luo Moisioon. Kyseinen pari on menossa vihille viikkoa ennen meitä ja olen saanut kunnian toimia heidän hääkuvaajanaan! Siispä ideoitiin heidän hääkuvia katsellen kuvia juhlapaikasta sekä joitain inspiraatiokuvia Instagramista. Tietysti myös fiilisteltiin meidän molempien häitä! :)

Moisiosta suuntasin Turun keskustaan. Eka nappasin Esan kyytiini ja sieltä suunnattiin Turku Tattoo Parlouriin varaamaan mulle tatska-aikaa, jotta saan viimeinkin tuon mun käden kuvan kuntoon! Heinäkuun alussa meen korjailtavaksi niin pitäisi käden olla sitten priimakunnossa häiden aikaan. :) Tatuoijani Tuta komensi minut laittamaan puuduttavaa Emla -voidetta ennen tatuoinnin ottoa, viimeksi kun piti pitää taukoa kun meinas meikäläiseltä taju lähteä. :D yllättävän arka paikka tuo käsivarsi!

Tattoo Parlourista selvittyämme teimme kotikäynnin metalliartesaani Jaakko Rajalan luo. Jaakko ratkaisi minun kakkulapio-ongelman lupautumalla tekemään meille sellaisen ja saimmekin nyt nähdäksemme prototyypin:

Pieniä muutoksia tuohon vielä tulee, mutta ollaan kyllä todella tyytyväisiä siihen! Esa suhtautui hankkeeseen aluksi vähän epäilevästi, mutta kyllä hänenkin silmänsä tuikkivat siihen malliin, että Jaakko osui naulan kantaan luomuksellaan. :)

Vielä jonkin aikaa Jaakon taidonnäytteitä ihasteltuamme ja koeistuttuamme häätuolimme (kjeh kjeh..) suuntasimme päivän päätteeksi vielä Skanssiin, josta Esa osti itselleen vinon pinon kesävaatteita. Esan bestman on Dressman XL:ssä töissä, joten kyseinen shoppailuhetki venahti sellaiseksi reilun tunnin mittaikseksi. Kaupassa oli siihen aikaan illasta jo suht rauhallista, joten juteltiin sitten vielä kaikista häihin liittyvistä yksityiskohdista, kuten maistraattipäivän pukeutumisesta ja viinanhakureissusta Viroon.

 Vaikka mua aamusella vähän harmittikin vapaapäivän "hukkaaminen" asioilla juoksentelemiseen kun kotona loikoilukin olisi tullut tarpeeseen, niin päivän päätteeksi olin kuitenkin todella tyytyväinen päivän antiin. Saatiin moneen asiaan selkeyttä ja ehdinhän mä löhöillä vaikka..öö.. ensi viikolla?


Torstaina nappasin jälleen Katrin kyytiini ja huristeltiin Laitilaan tekemään taikoja mun hääpuvulle. Oikeastaan tällä kertaa ei hirveästi tehty itse puvulle mitään, paitsi sovitettiin ja testattiin sitä nyöritystä vielä.
 Katri siis aloitti mun boleron taiteilun! Täytyy kyllä todeta, että olen äärimmäisen vaikuttunut Katrin työnjäljestä ja ennen kaikkea työmotivaatiosta: "Katsotaan nyt, miltä tämä näyttää ja jos se näyttää tyhmältä.. No ei se kyllä voi näyttää tyhmältä, muttaaaa.. jos se näyttää siltä, että sen vois tehdä vielä paremmin, niin tehdään se sit toisella tapaa!" ja siellä se neitokainen sitten istui leikkaamassa kuvioita pitsistä ja otti ne nyt mukaansa, että ompelee ne kotonaan mun boleroon. :')

Niin ja ehkä "vähän" tuli tuota pitsiä tilattua liikaa.. 

 Boleron "runko" saatiin tosiaan valmiiksi nyt ja enää onkin sitten tekemättä koristeiden kiinnitys sekä hääpuvun laahuksen ja rinnuksen fiksaus sekä varjolistan tekeminen nyörityksen alle. Ne päätettiin siirtää ihan suosiolla heinä- tai jopa elokuun puolelle. Kyllähän viimeinen sovitus täytyy pitää mahdollisimman lähellä hääpäivää, ettei sitten hääpäivänä tule ikäviä yllätyksiä!

 Tällasta tällä kertaa :)

Hääpuvun tuunailua, osa 1

Eilen pääsin viimeinkin Katrin kanssa vanhempieni luo tuunaamaan hääpukua ja tekemään minulle boleroa! Meidän piti tosiaan tehdä kyseinen reissu jo viikko sitten, mutta jouduinkin töihin tuuraamaan sairastunutta työkaveriani.
 Hääpukuni on siis Eddy K:n mallistoa muutaman vuoden takaa ja se on niittänyt ihastusta kaikilta, joille olen sen näyttänyt. :D Kuitenkin mekossa on muutamia "puutteita", joiden kimppuun Katri nyt reippaasti kävi. Ensin saivat kyytiä pallonapit, joita kulki jonossa selän yläosasta laahuksen kärkeen saakka. Sen jälkeen lähti vetoketju, jonka tilalle Katri ompeli lenkkinauhan nyöritystä varten. Sitten vähän soviteltiin, todettiin muutos hyväksi ja Katri sai huokaista helpotuksesta -ei tarvitse ommella vetoketjua takaisin! :D Sitten Katri vielä viimeisteli lenkkinauhan kiinnityksen sekä tuki nyörityksen synteettisillä valaanluilla ja sen päivän hommat olikin siinä. Tässä vähän kuvallisia todisteita Katrin aherruksesta:

Seuraavaksi olisi tarkoituksena alkaa varmaan tehdä sitä boleroa minulle. Siinä jo hankittuja materiaaleja katsellessa kävi kuitenkin varsin selväksi, että niitä ostaessa on ns. mopo karannut käsistä. Yhteistuumin päätettiinkin sitten jättää noin puolet aiotuista koristeista käyttämättä. :D mutta mun bolerosta tulee kyllä UPEA, tiedän sen jo nyt. ^^
 Mekon osalta vielä täytyy tuunata ainakin se laahus, sillä mä en yksinkertaisesti tykkää siitä. Katri kehitti siihenkin loistavan ratkaisun enkä millään malttais odottaa sen täytäntöönpanoa!
 Ja sitten vielä se yläosa.. Vaikken mä mikään lauta olekaan, niin se mekon rintamus on aivan hillittömän iso mulle. Vitsailinkin jo Katrille, että mun pitää lähteä Esan ja bestmanin mukaan Viroon ja laitattaa siellä silikonit sillä välin kun miehet käy ostamassa alkoholit juhlia varten. :D No, eiköhän sekin saada kavennettua mulle sopivaksi kuitenkin. :)