Juu elikkäs meidän piti eilen mennä MBakerylle maistelemaan suklaakakkuja ja palaaveeraamaan kondiittori Mikon kanssa meidän hääkakuista. Lisäksi suunnitelmissa oli hoitaa muutama asia Turun keskustassa sekä käydä mahdollisesti vielä katsomassa Esalle juhlakenkiä kauppakeskus Skanssista.
Minulla oli siis eilen vapaapäivä, joten kävin lenkillä heti aamusta ja hengailin rauhassa kotona puoleenpäivään saakka, jolloin suuntasin auton nokan kohti Turkua. Esa kyytiin matkan varrelta ja saavuimme Aschanin kahvilaan, jonka takatiloissa MBakery pitää majaansa. Kahvilan kassatyöntekijä valahti kalmankalpeaksi kun kerroin meidän tulleen tapaamaan Mikkoa. Hän kysyi, mitä asia koskee ja lähti käymään takahuoneessa. Hetken kuluttua hän tulee sieltä takaisin yhä kauhistuneemman näköisenä, ja sopersi, että olisiko meillä nyt pitänyt olla hääkakkuja valmiina, kun ei tätä Mikkoa nyt näy mailla eikä halmeilla. Hieno homma! Joku MBakeryn henkilökunnasta tuli sitten tässä kohtaa myös selvittämään tilannetta ja lupasi soittaa Mikolle. Ikuisuuden kuluttua hän sitten palasi takaisin vuolaasti pahoitellen ja selitti, että kyseinen mestarikondiittori olikin sopinut jotain muuta päällekäin meidän tapaamisemme kanssa. Hän sitten kyseli, minkälaisia kakkuja meidän olisi pitänyt maistella ja lupasi meille sitten näytteet ilmaiseksi. Hetken päästä hän tulikin mukanaan laatikko, jossa oli kolme valkosuklaa-limeleivosta ja kolme suklaa-vadelmaleivosta. Napattiin ne sitten mukaamme ja lähdettiin Halistenkoskelle paistattelemaan päivää, purkamaan kiukkua ja syömään leivoksia.
Kaiken lisäksi kaikki leivokset olivat sisältä vielä jäässä. En tiedä miten yleistä tuotteiden pakastaminen on konditoriafirmoissa, mutta sen verran olen Gordon Ramsayn ohjelmia katsonut, että ainakin niiden perusteella pakastetun ruoan tarjoaminen on suurimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Ja vielä kun mainostetaan tuoreilla ainesosilla..
No, vadelma-suklaaleivos oli ihan ok, paksu vadelmamousse leivoksen sisällä oli turhan voimakas makuuni. Esa korkkasi pian myös valkosuklaa-limeleivoksen ja totesi sen olevan "ainakin parempi" kuin aiemmin maisteltu vadelma-suklaa. Minusta taas se valkosuklaa-lime oli aivan hirmuisen ällömakea ja kun Esa maistoi vielä vadelma-suklaakakkua niin hänkin myöntyi, että se oli kun olikin parempi. Kuitenkin oltiin molemmat jokseenkin pettyneitä. MBakerya on ylistetty niin paljon eri blogeissa yms., mutta eivät nuo leivokset kovin ihmeellisiä olleet. Lisäksi kun sähköpostiin saa odotella vastausta toista viikkoa ja sovitut tapaamiset unohtuu niin en uskalla luottaa näinkin tärkeää asiaa kyseisen firman hoitoon. Siispä takaisin lähtöruutuun tämän kakkuasian kanssa!
Muutama viikko sitten, samalla reissulla, jolla bongasin unelmieni laukun, kävin myös Stockmannin Fazer -kahvilassa. Siellä rakastuin aivan täysin ihastuttavaan chili-suklaakakkuun ja laitoinkin jo eilen heille sähköpostia, onnistuisiko sellaisten teko meidän häitä varten. Toivottavasti myöntyvät, ei tarvitsisi stressata kakkuja enää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti