Sweating for the dresses! ..and various other things too.-

Olin eilen Ruissalossa Esan kanssa. Käytiin kurkkimassa, miltä Paviljongin ympäristö näyttää nyt lumen sulattua ja vedettiin Ruissaloburgerit Ruissalon kylpylässä. Siinä burgereita odotellessa keskusteltiin luonnollisesti hääpäivän kulusta ja muista oleellisista seikoista, kuten hääkuvista. Jotenkin puheeksi tuli sitten myös tämä visiitti maistraattiin ja naureskeltiin sitä, miten hölmöä on tupsahtaa valtion virastoon allekirjoittamaan jotain paperia täydessä häätällingissä. No, asiaa hetken pyöriteltyämme tulimmekin siihen tulokseen, että menemme vihille maistraatissa jo aikaisemmin! Vähemmän stressiä sitten juhlapäivänä ja myös enemmän aikaa esim. viimehetken koristeluille ja tiekylttien pystytykselle. Soitin sitten kotoa vanhemmille ja laitoin sisaruksille myös tekstiviestiä asiasta. Vihreää valoa tuli joka suunnalta ja aamulla sitten soittelin Paraisten maistraattiin ja varasin meille ajan vihkimistä varten! Virallinen hääpäivä tulee nyt sitten olemaan 6.8., hui! Vihkimisen jälkeen olisi tarkoitus mennä iki-ihanaan ravintola Mindesiin, mutta sitä en saanut vielä tänään hoidettua, sillä ravintola on maanantaisin suljettu. Menen huomenna varmaan käymään paikan päällä ja sopimassa asioista.
 Tämä muutos tuo tietysti mukanaan sellaisen "ongelman", että mun pitää nyt sitten hankkia toinen häämekko! Itse asiassa minulla on jo kaapissa pin-up -henkinen musta polvipituinen mekko, jota olen ajatellut päälleni maistraattiin. Se on vain hieman liian pieni, joten mun laihdutusprojektikin saa nyt uutta puhtia! :D ja nyt lumien sulattua voi alkaa käydä taas lenkilläkin, hyvää vastapainoa salitreenille. Ja syömisiä pitää alkaa vahdata tarkemmin, oon taas lipsunu syömään herkkuja, hyi hyi!

Myös muut häihin liittyvät seikat ovat jälleen nytkähtäneet eteenpäin. Varasin meille sellaisen hääkaaren Sinooperista. Otin koristelemattoman, niin saadaan tehdä siitä juuri meidän näköinen (lisää stressiä, jee!). Myös karkkibuffettia varten ostettiin pari hillittömän suurta pyöreää kulhoa ja uskoisin, että kaappien perukoilta löytyy muut tarvittavat kulhot. Kaarinassa on hiljattain auennut uusi karkkitehdas, Karkkimaa. Ostin heidän hedelmäkarkkejaan Prismasta viime viikolla ja tykästyin niihin kyllä kovasti, joten ainakin osa hääkarkeista haetaan varmaan Karkkimaan tehtaanmyymälästä. Heidän valikoimiinsa ei harmikseni kuulu suklaa, joten pitää kai tehdä Esan kanssa road trip myöskin Urjalan makeistukkuun sitten kesällä. :)

Otin myös yhteyttä metalliartesaani Jaakko Rajalaan ja kyselin, olisiko hänellä tarjota meille jotain juhlallisia tuoleja vuokralle. No kyllähän hänellä olisi! Nimittäin tällaiset upeudet! Hän myös kertoi aikovansa kesällä tehdä vielä uusia tuoleja ja vuokraavansa mieluummin sellaiset meille, mikäli ne ehtivät valmistua ajoissa. Tuli tosi hyvä mieli, saadaan meille tosi upeat tuolit! Jaakko valtavan lahjakas ja hänellä on hyvin omaperäinen ja tuore tyyli, on suorastaan kunnia saada istuskella hänen tuoleissaan meidän suurena päivänä. :)
 Vieraiden tuolit sen on mulle nyt kutakuinkin stressitekijä nro 1. Nimittäin kun meillähän on ulkona se vihkiminen, niin mistä me ne tuolit sinne tempaistaan?! Olen laittanut muutamaan firmaan tarjouspyyntöjä klaffituoleista, mutta edullisin tarjous on tällä hetkellä 300€ ja sekin noudettuna varastolta, joka tosin on alle kymmenen kilometrin päässä paviljongista. Mutta maksaa nyt 300€ siitä, että vieraat saa istua puolisen tuntia ulkona! Argh! Pakko sinne kuitenkin on tuolit saada, vieraiden joukossa kuitenkin vanhuksia jne.. Yksi vaihtoehto olisi toki myös se, että hankittais esim. 40 tuolia ja istutettais sit vanhat ja muuten raihnaiset niihin, mutta miten sekin sit käytännössä onnistuisi ja kuka siellä haluaisi seisoskella.. Huoh.. Ehdotinkin jo Esalle, että hääinfoon laitettais "PS. Omat tuolit mukaan!" :D

Alakulotettuja tunnelmia, The Laukku sekä filosofisia pohdintoja, vol. 2

Viime viikonloppuna iski sellainen hääangsti ettei tosikaan. Jotenkin vain kaikki nämä viimeaikaiset, lähinnä negatiiviset, tapahtumat (kakkujen uudelleenjärjestelyt, yhden esiintyjän peruminen sekä itse itselleni kohdistamani ulkonäköpaineet) kasautuivat ja tuli kertakaikkisen lyöty olo. Sellainen, että nyt on tullut haukattua aivan liian iso pala eikä me millään selvitä tästä kunnialla. En jaksanut lähteä edes core/flexibar -tunnille, kun lähinnä piti valita, että tuleeko paha mieli siksi etten mennyt, vai siksi etten osaa/jaksa siellä tehdä niitä kaikkia juttuja.
 Maanantainen vapaapäivä sitten käynnistyi jokseenkin samoissa merkeissä. Olin kuitenkin jo pari viikkoa aiemmin sopinut treffit entisen työkaverini Marikan kanssa ja minun piti myös toimittaa erääseen tapahtumaan mainosjulisteita, joten pakotin itseni suihkuun, laitoin kivat meikit naamaan (itsetunto koheni heti, ei pitäisi olla pitkiä aikoja meikkaamatta) ja lähdin Turkuun, missä minulla olikin sitten oikein hauskaa. Oli ihanaa nähdä Marika pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Tai no, lähinnä kai minä höpöttelin meidän häistä. :D käveltiin kauppakeskus Hansassa kun äkkäsin Click Shoesissa valkoisia niittikorkkareita, joita mun piti tietysti päästä hipelöimään ja leikittelemään ideasta niistä hääkenkinä (ei tule missään nimessä tapahtumaan, niissä oli ihan liian korkeat stiletot jokaisessa!). Kierrettiin sitten koko myymälä läpi ja silmiini osui valkoinen tekonahkainen pieni laukku, jossa oli pieniä pääkalloja! Hipelöin sitä pitkän aikaa, sehän olisi täydellinen häälaukku minulle! Minähän en ole vielä löytänyt itselleni laukkua, vaikka sellaista olen, enemmän ja vähemmän aktiivisesti, jo hyvän tovin metsästänyt. Etsystä toki löytyisi vaikka mitä ihanaa, mutta hintataso (ja varsinkin ne postikulut!) on hieman liian korkea, varsinkin kun kyse on laukusta, jota käyttäisin tasan sen yhden päivän. Noin kuukausi sitten löysin myös Ninkalta ihanan laukun, joka oli silloin tosin tilapäisesti loppu. Olen kuitenkin pohdiskellut, että jotenkin pitäisi siihen mun habitukseen saada jotain rock -henkistä, jotten nyt ihan tavikselta näyttäisi Suurena Päivänä! Siispä pääkalloillakoristeltu nahkalaukku sopisi kuin nyrkki silmään!
 Jossain tilapäisessä mielenhäiriössä jätin laukun kuitenkin ostamatta. Kaduin tätä noin tuntia myöhemmin, kun olin hypännyt autoon ja lähtenyt ajamaan kotia kohti. Aloin heti miettiä, että pitäiskö kääntyä ympäri ja hakea se laukku. No, olin juuri pääsemässä motarilla kauppakeskus Skanssin kohdalle, joten suuntasin siellä sijaitsevaan Clickiin, jonka henkilökunnalla ei sitten ollut aavistustakaan kyseisistä laukuista! No, jatkoin matkaa kotiin, jonne päästyäni soitin Hansan Clickiin ja varasin kyseisen laukun (viimeinen kappale!) itselleni. Varmistussoitto vielä Myllyn Clickiin, josta kerrottiin, ettei heilläkään ole kyseistä laukkua, ainakaan valkoisena. Tyytyväisenä lähdin jopa vielä salille rehkimään ja kyllä se itsensä rääkkääminen on vain paljon hauskempaa oman lempimusan tahdissa. Mulla oli tosiaan nuo Walkmanit ekaa kertaa mukana ja treenissä mua tsemppasi Ajattara, Paradise Lost, Eternal Tears of Sorrow, Finntroll, Apocalyptica sekä Soulfallen. Toimii!

 Tänään sitten huristelin töihin Turun kautta ja hain rakkaan laukkuni kotiin! Tässä se on:

                                                                          Tadaa!

Olen ihan fiiliksissä tuosta laukusta, se on vain niin siisti! Ja juuri oikean kokoinen, että sinne mahtuu kaikki tarpeellinen sitten hääpäivänä, eli silmälasit (aikomuksenani on pitää piilareita hääpäivänä, mutta otan tosiaan lasit mukaan jos silmät väsyy iltaa myöden), kamera (en kai mä nyt malta olla ottamatta kuvia!! Toisaalta mua hirvittää jo nyt, sillä tiedän juoksentelevani ympäri juhlapaikkaa kuvaamassa pöytäkoristeita ja ties mitä! :D), kännykkä (tietenkin) sekä pankki- ja henkilökortti (onneksi maistraatin sivuilla mainittiin, että henkilötodistus täytyy olla, mulle ei nimittäin olisi tullut moinen mieleenkään!). Niin ja tietty meikin "korjaussarja", eli ainakin puuteri ja huulipuna täytyy myös mahduttaa mukaan. 

Maanantai-iltapäivästä lähtien tosiaan ollut nyt sellanen voittajafiilis taas vaihteeksi ja kaikki tuntuu taas sujuvan. Saa nähdä, kuinka kauan tätä tällä kertaa kestää.. 

 Yksi minua ajoittain vaivaava asia on, että mitä sitten häiden jälkeen tehdään? Kun monet naisethan suunnittelee häitään pikkutytöstä asti, niin mihin se energia ja into sitten kohdistetaan, kun se vuosia ja taas vuosia mielessä hautunut juhla onkin vietetty? Miten tyhjä olo sitten on? Mulle tulee aina joulun jälkeenkin morkkis, kun oon kuukausia etukäteen miettinyt läheisilleni täydellisiä lahjoja ja sekin riemu sitten loppujen lopuksi on kovin lyhytaikainen. Niin entä sitten, kun muutaman kuukauden sijaan oletkin vuosia prosessoinut tätä juttua? Monethan perustavat perheen häiden jälkeen, mutta se ei oikein tunnu olevan "meidän juttu". Sitäpaitsi onhan meillä meidän liskovauva, siitä on ihan tarpeeksi iloa ja murhetta! ;D Toki koiraakin ollaan oltu hankkimassa jo iät ja ajat, ehkä se olis sitten seuraava askel meidän omassa rakkaustarinassamme? :)

Täällä taas!

Jälleen päässyt hyvä tovi vierähtämään viimeisimmän kirjoituksen jälkeen, hyi minua!
 No, klassisesti tässä on nyt ollut taas kaikenlaista. Ei saadakaan Riikan kakkumanian kakkuja, joten pari päivää olen nyt kartoittanut potentiaalisia konditorioita ja lähestynyt muutamaa tarjouspyynnöllä. Pari konditoriaa onkin jo minulle vastannut, toivottavasti lähipäivinä saan vielä lisää vastauksia.
 Cateringejä metsästellessä ihmetystä herätti juurikin se, että varmaan puolet cateringeistä jättivät kokonaan vastaamatta tarjouspyyntöihimme! Minusta olisi varsin kohteliasta ilmoittaa asiakkaalle, vaikkei homma kiinnostakaan tai päivä on jo varattu. Meneekö catering -firmoilla näin taantumassakin niin lujaa, että maksavan asiakkaan voi jättää täysin huomiotta?

 Olen myös vatvonut ulkonäköasioita aika paljon viime aikoina. Alunperin tarkoituksena oli, että kävisin ottamassa geelikynnet ranskalaisella manikyyrillä ja "timantilla" häitä edeltävänä päivänä. Ostin sitten Oriflamelta sellaisia kynsienkoristelutimantteja ja kiinnitin yhden sellaisen ohjeiden mukaan molempien peukaloiden kynsiin. Vuorokauden sisään kumpikin timantti oli kadonnut ja raastanut tietysti vielä kunnon palaset alla ollutta värillistä lakkaa mennessään! Mä olen aika tohelo kynsieni kanssa, en vain osaa varoa niitä yhtään. Toki ammattilaisen tekemänä tuo viritelmä saattaa olla kestävämpi, mutta epäily heräsi kuitenkin. Lisäksi olen alkanut ajatella, että sellainen ilme kynsissä saattaisi kuitenkin olla turhan pliisu omaan makuuni.
 Siispä sain loistavan idean; laitan kynteni itse ja teen niistä simppelit, mutta näyttävät! Siispä tilasin Mimaxilta erilaisia erikoislakkoja ja alan kallistua tähän Mariah Careyn kanssa yhteistyössä toteutettuun Liquid Sand -lakkaan nimeltä Stay the Night. Eli ideana on, että tuo lakka on varsin paksua pöperöä joka kuivuessaan jättää tuollaisen röpelöisen pinnan. En ole kyseistä lakkaa vielä ehtinyt kokeilla, mutta odotukset ainakin on korkealla! :) Tuo olisi siinäkin mielessä kiva, että sitä olisi tarvittaessa helppo paikkalla, jos vaikka kynnestä lohkeaisi palanen kesken päivän. :)

Kampauksen suhteen olen päätynyt tällaiseen ihanaan Idan malleilemaan tyyliin ja varmaankin parin viikon päästä menen käymään tuolla Titussa. :) Toivottavasti se upea Esan ostama tiara sopii tuohon kampaukseen!